Lopetus

Tämä blogi lopetetaan, koska tämä tyttö pääsi opiskelemaan eläinlääkäriksi, joten eläintenhoitajaopiskelut keskeytyivät ja niin myös tämän portfolion teko!

Ensimmäinen työssäoppimispäivä

Ajattelin tehdä tästä ensimmäisestä työssäoppimispäivästä nyt tällaisen oman postauksen, jatkossa tulee varmaan aina muutama päivä kerrallaan, ellei tapahdu jotain todella mielenkiintoista.

Työajat 26.6: 5.15-8.40, 14.30-18.30

Olin tänään sekä aamu- että iltalypsyllä. Navetalla olen tosiaan viimeksi ollut töissä maaliskuulla, joten lypsyllä lähinnä palauttelin asioita mieleen. Ekaa kertaa sain viedä myös lehmät laitumelle(vein ne sekä aamu- ja iltalypsyn jälkeen) Yllätyin, kuinka kiltisti kaikki kulkivat, eikä lehmiä tarvinnu paljon pakottaa. Aamulla punnitsimme muutamat vasikat ja siirtelimme niitä uusiin karsinoihin.

Iltanavetalla pääsin katsomaan tallin hommia, nekin ovat muuttuneet niin paljon kesän aikana. Ruokittiin lampaat, siivottiin pässikaritsojen heinäteline ja hoidettiin kanat. Jouduimme lopettamaan myös yhden kanan. Kana oli aika heikossa kunnossa, sillä oli maha sekaisin ja se oli ilmeisesti aika vanha, joten lähinnä teimme sille palveluksen. Kuollut kana ei ollutkaan niin ällöttävä, kuin luulin, vaikka tulin paikalle vasta sitten kun kana oli jo kuollut.

Ilta kuluikin sitten maitobaarin asiakkaita palvellessa. Viihdyn kassalla erittäin hyvin, koska käteni ei tosiaan ole täydessä iskussa, niin en tykkää kantaa ihmisten maitokannuja. Ja haluan paljon asiakaspalvelukokemusta.

Eka työpäivä oli aika normaali, mitä navettavuorot ovat olleet muutenkin. Toivon,että tässä viikkojen aikana tehtävistä tulee rutiineja ja osaisin hommat sujuvasti!

Pieneläintilan hoitoviikko

Mulla ja kahdella mun luokkakaverilla oli pari viikkoa sitten pieneläintilan hoitoviikko ja tässä kuvia siitä

Degu

Marsu

Sirkkoja,liskojen ruokaa

Vesiagama

Keräilen sirkkoja lattialta :D

Ruokahetki

Marsujen häkin siivous

Siperian maaoravien häkin siivous

 Aion erikoistua ensi vuonna pieneläimiin, joten tämä viikko oli tosi tärkeä oman opiskelun kannalta. Oli kiva oppia huolehtimaan niistäkin. Itselläni on tosi vähän kokemuksia jyrsijöistä, joten toivon, että ensi vuonna opin niistä paljon lisää :)

Hoitoviikolla en oppinut mitään uutta, mutta olen tyytyväinen, että pääsin tekemään kyseisiä hommia ja tiedän eläinten päivittäiset hoitorutiinit.

Tehtävä

Liitän tähän tekemäni tehtävän naudan kiimakierrosta ja hormoneista. Tekstissä on myös sian ja lampaan kiimakierrosta tietoa, sekä seminologin käynnistä.

Naudan kiimakierto ja hormonit

Hypotalamus sijaitsee isojen aivojen pohjalla ja se on ylin säätelykeskus. Hypotalamus ohjaa lisääntymistoimintoja mittaamalla mm. eläimen ravitsemustilaa ja olosuhteita. 

Jos olosuhteet tiineydelle ovat hyvät, vapautuu hypotalamuksen alueelta GnRH:ta, niin sanottua vapauttajahormonia.  Vapauttajahormoni aiheuttaa hormonien erittymisen (FSH, LH) ja pitää siten yllä kiimakiertoa. 

Aivolisäkkeen etulohko(adenohypofyysi) saa käskyn erittää FSH-hormonia (follikkelia stimuloivaa hormonia), joka kasvattaa munasarjoissa olevia munarakkuloita eli follikkeleita. Follikkeli erittää estrogeeniä, joka aiheuttaa kiiman ulkoiset oireet. 

Estrogeenin vaikutuksesta vapauttajahormonin eritys lisääntyy, joka saa aikaan lyhytaikaisen mutta voimakkaan LH-hormonin(lutenisoiva hormoni) erittymisen aivolisäkkeen etulohkosta. LH-hormonin vaikutuksesta follikkeli kypsyy ”loppuun” ja tapahtuu ovulaatio eli munarakkulasta vapautuu munasolu. Ovulaatio tapahtuu noin 25–30 tuntia kiiman alun jälkeen. Puhjenneesta follikkelista kehittyy heti keltarauhanen. Keltarauhanen erittää progesteronia eli keltarauhashormonia. Keltarauhanen ylläpitää kohdussa tiineydelle edullisia olosuhteita, joten keltarauhasvaiheessa ei esiinny kiimoja, paitsi häiriötiloissa.

Jos nauta ei ole tiineenä, keltarauhanen on toimintakykyinen kiimakierron 17. päivään asti, jolloin kohdun seinämän erittämä prostaglandiini-hormoni surkastuttaa keltarauhasen, progesteronin eritys laskee ja alkaa esikiima.

Sian kiimakierto

Emakolla kiimakierron pituus on normaalisti 18–25 vuorokautta(keskimäärin 21 vrk) Porsinut emakko tulee ns. vieroituskiimaan normaalisti n. 5 vuorokautta vieroituksen jälkeen.

Ensikon tulisi näyttää ensimmäinen kiimansa noin 6-7 kuukauden ikään mennessä. Sen jälkeen kiimakierto on sama kuin emakoilla.

Kiima jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: esikiimaan, seisovaan kiimaan ja jälkikiimaan. Esikiima kestää 1-3 vuorokautta, jolloin emakko on yleensä levoton ja kiinnostus karjua kohtaan herää. Varsinainen kiima eli seisontakiima, johon emakko siemennetään, kestää 1-3 vuorokautta. Seisovassa kiimassa emakko jää seisomaan karjun, ihmisen tai toisen emakon stimuloinnista. Jälkikiima kestää 1-2 vuorokautta ja siinä emakko saattaa olla vielä levoton.

Sialla siis seisova kiima kestää kauemmin kuin naudoilla. Sialla ovulaatiossa munasarjoista vapautuu 10–30 munasolua, naudoilla yksi.

 

Lampaan kiimakierto

Lampailla siitoskausi on luonnonvaraisena syksyllä. Ensimmäiset kiimat 5 – 6 kk:n iässä, mutta astutus vasta 7-8 kk:n iässä. Kiiman kesto on 1 – 2 vrk, kiimojen väli 14 – 19 vrk, keskimäärin 17 vrk. Kiiman kestää 30 – 36 tuntia ja munasolu irtoaa 18 – 30 tuntia kiiman alusta.

Lampailla kiima siis kestää vähemmän aikaa kuin naudoilla. Kiimojen väli on kuitenkin lyhyempi. Lampaat tulevat (luonnonvaraisesti) kiimaan syksyllä, kun valo vähenee, naudoilla kiimakierto on jatkuva.

Seminologi

Seminologit tarjoavat esim. seuraavia palveluita: 

• Keinosiemennykset
• Tiineystarkastukset
• Korvamerkkien kiinnitys
• Tietoa käytössä olevista sonneista
• Välittää tietoa myytävistä eläimistä 

Siemennystilauksen voi tehdä puhelinsoitolla seminologipäivystykseen tai omalla tietokoneella suoraan Maatalouden Laskentakeskukseen.

Siemennystapahtumaa varten navetalla tulisi olla:

• puhdas ja tilava pöytä siemennysvälineille ja tietokoneelle
• siemennyskansio
• kuumaa vettä, saippua ja puhdas pyyhe
• pesumahdollisuus seminologin saappaille ja siemennysessulle

 Siemennystyö sujuu parhaiten omistajan ja seminologin yhteistyönä. Siemennettävä eläin kannattaa ottaa valmiiksi siemennyspaikkaan, niin että se ehtii rauhoittua ja seminologi voi sen heti siementää. Jotta nauta saadaan tiineeksi, on eduksi, että siemenannos saadaan rauhallisena olevan eläimen oikeaan paikkaan mahdollisimman nopeasti. Eläintenhoitaja avustaa siemennyksessä. Siemennettävä eläin on valmiina kiinni ja rauhoittunut ja sen takana on riittävästi tilaa työskentelyyn. Eläin ei saisi päästä liikkumaan sivusuunnassa. Toiset eläimet eivät saa päästä häiritsemän siemennystä, sekä kulkuväylien pitäisi olla avoimet. Siemennyksessä toinen käsi viedään peräsuoleen, koska pistoletti ohjataan kohdunkaulan läpi kohdunkaulan ja kohdun rajakohtaan, johon siemenet vapautetaan.

Tehtävä ammattietiikasta

Saimme alkuvuodesta tehtävän ammattietiikasta.

1 Mitkä ovat eläimen viisi vapautta? Miten ne näkyvät koulutilamme arjessa?

Eläinten viisi vapautta ovat:

1. Vapaus janosta ja nälästä

2. Vapaus epämukavuudesta

3. Vapaus kärsimyksestä, loukkaantumisista ja sairauksista

4. Vapaus lajityypilliseen käyttäytymiseen

5. Vapaus pelosta ja stressistä

Koulun tilalla eläimillä on aina tarjolla puhdasta vettä ja ne ruokitaan useita kertoja päivässä. Jokaisella eläimellä on oma turvallinen paikka, missä ne saavat olla rauhassa muiden lajitovereiden kanssa. Eläimet ovat terveitä ja jos eivät ole, asialle tehdään jotain. Tilat on suunniteltu niin, etteivät eläimet loukkaisi itseänsä. Eläinten tilat ovat avoimia ja niillä on seuranaan lajitovereita, joiden kanssa voi käyttäytyä lajityypillisesti. Eläimillä yritetään ylläpitää rutiineita, jotta stressiltä vältyttäisiin. Eläimiä täytyy käsitellä kunnioittavasti.

2. Millainen on hyvä eläinten hoitaja? Mikä omassa alassasi on parasta?

Minun mielestäni hyvä eläintenhoitaja on aidosti kiinnostunut eläimistä ja niiden hyvinvoinnista. Tietynlaista luonnetta pitää olla, jotta kestää myös sen, että joskus eläimiä myös kuolee ja niitä lopetetaan (varsinkin tuotantoeläinpuolella). Omia lemmikkejä on minun mielestäni pitänyt olla edes jossakin elämänvaiheessa.

Eläintenhoitajan täytyy tietää erilaisten eläinten ruokinnasta ja hoidosta perusasiat. Joustavuus on myös avainsana tällä alalla. Hyvällä hoitajalla täytyy olla varma ote työhönsä. Käytännön kokemus on erittäin tärkeää ja ilman sitä tällä alalla ei pärjää. Erilaisissa työtehtävissä eläintenhoitaja oppii eniten työstänsä.  Eläintenhoitaja oppii tunnistamaan myös oudosti käyttäytyvät eläimet ja osaa reagoida näihin muutoksiin.

Parasta tällä alalla on mielestäni se, että saan työskennellä eläinten parissa. Työ on monipuolista ja mikään päivä ei ole samanlainen. On ihanaa nähdä, että eläimillä on kaikki hyvin ja tietää, että itse voi ylläpitää sitä. Pidän myös siitä, että tällä alalla ei tarvitse istua pelkästään toimistossa.

3. Millaiset jatko-opintomahdollisuudet ovat alallasi? Miten voit kehittää omaa osaamista työssäsi?

Jatkokoulutusmahdollisuuksia löytyy ammattikorkeakouluista ja myös yliopistosta:

Kala- ja ympäristötalouden ko, Iktyonomi (AMK)

Maaseutuelinkeinojen ko, Agrologi (AMK)

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, kotieläintiede(Helsingin yliopisto)

Eläinlääketieteen lisensiaatti (Helsingin yliopisto, vaatii yo-tutkinnon)

Mahdollisuus on myös klinikkahoitajan tutkintoon.

Omasta mielenkiinnosta riippuen tarjolla on monipuolisesti korkeakouluopiskelumahdollisuuksia.

Omaa osaamistaan voi kehittää erilaisilla kursseilla tai jatkokoulutuksella korkeamman asteen oppilaitoksessa. Vaihtelevat työtehtävät ja erilaiset työpaikat antavat paljon lisää ammattitaitoja. Oma kiinnostus ja innokkuus vaikuttavat paljon siihen, kuinka osaavaksi eläintenhoitajaksi kouluttautuu.

4. Selvitä miten lehmä ja sika lopetetaan oikein. Mitä ajatuksia eläimen kuolema sinussa herättää? Voiko eläimen lopettamista harjoitella ennakkoon?

Eläimen lopetus on tehtävä mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Eläimen saa lopettaa vain sellainen henkilö, jolla on riittävä tieto ja taito toimenpiteen suorittamiseksi. Lopetus on tehtävä siten, että muut eläimet eivät häiriintyisi tapahtumasta

Nauta ja sika saadaan lopettaa joko ampumalla aivoihin tai tainnuttamalla ensin pulttipistoolilla, jonka jälkeen suoritetaan välittömästi verenlasku. Eläinlääkärillä on lupa lopettaa nauta myös lopetus- tai nukutusaineella.

Aion itse hakea eläinlääkäriksi ja tiedän, että tulevaisuuden ammatissani joudun lopettamaan satoja eläimiä. Tällä hetkellä ajatus hieman kauhistuttaa, mutta uskon, että lopettamiseenkin voi turtua ja jos tietää syyn, miksi eläin lopetetaan, niin uskon että tulen olemaan sujut asian kanssa. Olen itse lihansyöjä ja enkä voi sanoa, että pidän siitä, että eläimiä kuolee, mutta olen miettinyt asian niin, että en ajattele lihatuotantoeläimiä yksilöinä. Karu fakta on, että ihminen on lihansyöjä ja se on normaali tarpeemme. Emmehän voi kieltää esimerkiksi kissoja syömästä lintuja, joka on minusta ihan ok. Jos asian ajattelee oikein, eläinten kuoleminen tulee paljon helpommaksi. En silti itse haluaisi olla se, joka teurastaa eläimet ruoaksi.

Eläinten lopettamista ei voi harjoitella ennakkoon muuta kuin mielikuvilla. Minusta lopettamiseenkin voi oppia ja siitä ei tule enää niin suuri asia. Tunteita eläimiä kohtaan saa ja täytyy olla, enhän me muuten olisi tällä alalla.

 Lähteet:

http://www.farmit.net/kotielaein/elaeinten-lopetus-ja-keraeily/lopetus

http://www.mol.fi/avo/avo.htm

http://www.pellervo.fi/maatila/10_y01/tehoitaja.htm

http://www.virtuaali.info/module/index.php?oa_id=2

Navettavuoro 23.-25.3

Mulla tosiaan oli nyt aika peräkkäin kaksi navettavuoroa.

Aika perushommia oli koko viikonloppu, ainoaa uutta oli se, että laitoimme yhdelle lehmälle magnesiumia ja Pötsipotku-nimistä tahnaa. Minä sain laittaa sen lehmän suuhun, jännää!

Sunnuntaina alkoi yksi lehmä poikimaan ja sieltähän päättikin tulla sitten kaksoset. Ilta venyikin sitten vähän pidemmäksi, kun vasikat piti juottaa ja laittaa niille karsinat valmiiksi. Sain olla mukana nyt ensi kertaa lypsämässä ternimaitoa ja näin, miten kannukone kootaan. Vasikoiden nimeksi tulivat Jalo ja Janika.

Kaikki sujui hienosti, meillä oli hyvä porukka :) On kiva huomata, että alan osata käyttää jo koneitakin aika nopeasti ja hommat rutinoituvat yhä enemmän, mitä kauemmin niitä tekee. Harmi vaan, että kehoni fysiikka pistää vastaan, huonot nivelet eivät oikein sovi tuonne navettamaailmaan.

Mehiläishoitaja

Meille kävi viime viikolla puhumassa mehiläishoitaja omasta työstään ja esittelemässä tuotteitaan :) Otin muutamat kuvat papereista, jotka hän antoi meille

Hän antoi mehiläistenhoidosta jotenkin ihanan kuvan. Olen itse ollut hunajalle allerginen lapsena, joten en pidä siitä hirveästi eikä mehiläisetkään kyllä viehätä sillä tavalla, että tekisin mehiläistarhauksesta itselleni ammatin.

Hän korosti sitä, että kuinka luontoa oppii arvostamaan ja lukemaan aivan eri tavalla kun hoitaa mehiläisiä ja täytyy miettiä työtehtäviä, mitä tehdään milloinkin. Itselleni tuli siis tämän jälkeen aivan eri fiilikset kyseisestä alasta.