Näin eilen tv:ssä ohjelman nautojen sorkkahoitajasta ja kiinnostuin aiheesta,koska en ole ennen kuullutkaan kyseisestä ammatista eikä koulussakaan olla puhuttu, että nautojen sorkkia hoidettaisiin säännöllisesti sorkkahoitajalla.
Tutustuin netissä sorkanhoitoon(www.sorkkahoito.com) ja sivuilla luki,että lehmien sorkkia tulisi hoitaa kahdesti vuodessa. Sivuilla on tietoa myös sorkanhoitovälineistä. Tutustumisen arvoista tietoa!
Tulipas taas sivistettyä itseänsä :)
lauantai 17. joulukuuta 2011
maanantai 12. joulukuuta 2011
TET-viikon oppimispäiväkirja
TET-viikko
Olin viikon Joutsenossa lomittajan seurana. TET-viikolla kävimme kahdella navetalla.
Su 25.9.11
Työpäivä alkoi klo 6.00. Sain siivota lantoja, hakea
tuoretta heinää hamsterilla ja levittää sitä eläimille. Syötin myös vasikkoja,
annoin niille maitoa. Lehmiä oli parikymmentä, mutta lypsyssä vain 12, joista
yksi laitettiin umpeen aamulla. Tilalla käytössä rehujakokone, johon en
tutustunut pahemmin, koska se kulki automaattisesti(täytin). Katsoin myös
lypsykoneen kokoamisen pesun jälkeen ja iltanavetassa sain itse koota sen. Sain
myös puhdistaa utareita, sekä laittaa lypsykoneen kiinni ja myös sen jälkeen
rasvata ja laittaa vedinsuojan. Aamunavetalta poistuimme kymmenen jälkeen.
Iltanavetan aloitimme klo 15.00 ja lopetimme noin klo 19. Iltanavetassa sain
tehdä samat työt kuin aamullakin. Ensimmäiset päivän fiilikset sekavat, koska
en ole ennen navetassa töitä tehnyt. Erityisesti lypsykoneen kiinnityksen
kanssa oli ongelmia siten, että se ei irtoa muista utareista, kun sitä
kiinnittää ja ettei se ota roskia maasta ja ylipäätänsä koko prosessi. Varmasti
vaikeaa minulle etenkin, koska olen vasenkätinen ja yritän kiinnittää sen kuten
oikeakätiset ja sekä minulla oli liian isot lypsyhanskat, saan huomenna onneksi
pienemmät, kun käymme lomittajapalveluiden toimistolla. Kyllä hävetti välillä,
kun ei kerrasta onnistunut!
Ma 26.9
Samat hommat kuin eilen, lisäksi tehtiin solunäytetesti
yhden lehmän maidosta, että onko vielä antibioottia. Lypsykoneen kiinnitys
sujui hyvin, ei irronnut kertaakaan. Lisäksi maitoauto kävi, kävin tutustumassa
siihen, mitä kuski tekee. Iltanavetta venyi puoli yhdeksään yhden lehmän
kieltäytyessä lypsystä, tilan isäntä piti pyytää auttamaan. Parempi päivä, kivempi
fiilis, paikat kipeänä. En tekisi työkseni pitkiä aikoja, koska tuntuu että
päivät ovat kauhean pitkiä
Ti 27.9
Samat hommat kuin aiemminkin. Lisäksi siivottiin kun oli
viimeinen päivä niin paremmin. Vasikoiden karsinat, täytettiin pesuainepaketit.
Perjantaina mennään toiseen navettaan vielä. Kivempi päivä, hommat sujui jo ihan
hallitusti.
Ke 28.9. ja To 29.9 vapaita
Pe 30.9
Uusi navetta, samat hommat. Lypsettäviä lehmiä oli noin
kaksikymmentä, vasikoita kymmenkunta. Lisäksi vietiin vettä ja rehua laitumella
oleville vasikoille. Lisäksi uutena Avant rehunjakokone, mutta en tutustunut
sen paremmin. Työaika sama, paitsi ilta aloitetaan 15 min myöhemmin. Toinen
navetta ei tuntunut yhtä raskaalta kuin ensimmäinen, ensimmäisessä oli enemmän
töitä, ”vanhanaikaisempi”
La 1.10.11
Samat työt, ei uutta. Viimeinen työpäivä. Viikko oli kiva ja
raskas, opin paljon uutta ja sain yrittää tehdä kaikkea. Loppuviikkoa kohti
työt tulivat aina helpommiksi tehdä, kun oli niitä ensin opetellut.
Näin jälkeenpäin kun ajattelen viikkoa, niin tuntuu, että eniten kehityin lypsyssä. Lehmistä en oppinut sinänsä mitään uutta, tietoa on tullut vasta myöhemmin koulussa teoriatuntien myötä. Viikko oli opettavainen ja myös todella jännittävä. Oli kiva nähdä erilaisia navettoja ja tutustua lomittajan arkeen, joka vaikutti paljon raskaammalta,kuin mitä olin olettanut.
Yritysmeininkiä :)
Koulussamme on yrityskurssi, jonka puitteissa meidän piti perustaa oikea yritys ja myydä tuotteita/palveluita. Perustin yrityksen kolmen muun luokkakaverini kanssa ja yrityksen nimeksi tuli EkoLelu ny. Yrityksemme valmistaa leluja kierrätysmateriaalista. Ensimmäinen myyntitapahtumamme on Ahlmanin joulumyyjäiset ja olemme sinne valmistaneet aika kasan tuotteita :)
Itse en pidä yhtään käsitöiden tekemisestä, mutta olen positiivisesti yllättänyt siitä, että innostuin kutomaan kyseisiä neulehiiriä. Ompelukoneeseen en koske! :D Kaksi yrityksemme jäsenistä on huolehtinut ompelemisesta ja ryhmämme ainoa mies on huolehtinut kotisivujen tekemisestä. En ole oppinut mitään uusia taitoja, mutta olenpa ainakin tutustunut siihen, kuinka paljon paperitöitä yrityksen perustamiseen liittyy.
![]() |
| Pehmokana |
![]() |
| Väriraketti |
![]() |
| Logomme |
![]() |
| Mainos |
| Neulehiirien valmistusta |
Itse en pidä yhtään käsitöiden tekemisestä, mutta olen positiivisesti yllättänyt siitä, että innostuin kutomaan kyseisiä neulehiiriä. Ompelukoneeseen en koske! :D Kaksi yrityksemme jäsenistä on huolehtinut ompelemisesta ja ryhmämme ainoa mies on huolehtinut kotisivujen tekemisestä. En ole oppinut mitään uusia taitoja, mutta olenpa ainakin tutustunut siihen, kuinka paljon paperitöitä yrityksen perustamiseen liittyy.
Työssäoppimisviikot
Syksyllä meillä oli koululla kolme työssäoppimisviikkoa, joihin kuului navettatyöskentely, traktorilla ajo sekä rakennustyöt.
Ensimmäisenä minulla oli vuorossa rakennustyöt. Koululle tuli ulkopuolinen opettaja neuvomaan ja opastamaan meitä puutöissä. Itse en ole puutöitä tehnyt sitten ala-asteen,mutta toisaalta en ole ikinä kokenut vasarointia ja sahaamista mitenkään vaikeaksi. Varsinaista näyttöä meillä ollut, vaan asenne ja taidot ratkaisivat. Teimme porukalla alkulämmittelyksi pienen puulaatikon. Harrilta tuli myös pyyntö, että eräälle laitumelle pitäisi tehdä uutta aitaa. Teimme myös yhdessä luokkakaverimme talvikolle labyrintin. En oppinut viikolla mitään uusia taitoa, mutta vietin aikaa eri luokkakaverieni kanssa kuin tavallisesti :)
Toinen viikko minulla oli traktorilla ajoa. En ole ikinä ajanut traktoria, joten odotukseni eivät olleet järin korkealla :D Ajaminen eteen- ja taaksepäin ei ollut vaikeaa, koska olen kuitenkin autoa ajanut jo monta vuotta. Näyttöä tuli kuitenkin jännitettyä, koska siinä piti ajaa peräkärryn kanssa ja peruuttaa se takaisin paikoilleen. Näyttö meni hyvin(sain kiitettävän,jee). Traktorilla ajossa yllättävintä oli se,että kuinka toisaalta se oli niin erilaista kuin autolla ajo. Vaihdekeppejä oli montaa erilaista, eikä kaasua tarvinnut painaa, jotta pääsisi eteenpäin. Olen ylpeä itsestäni, että opin ajamaan traktoria niin hyvin.
Viimeinen viikko minulla oli navettatyöskentelyä. Kokemusta ei ole navettatöistä, muutakuin TET-viikolta. Minulla oli kolme iltavuoroa ja kaksi aamua. Ekaa kertaa, kun meni koulun navetalle, kaikki tuntui taas niin uudelta ja sekavalta. Pitkin viikkoa opin kuitenkin uusia asioita ja lypsytekniikkakin palasi mieleen. Lypsin vuohen käsin ekaa kertaa elämässäni ja opin koulun tallin rutiinit. Navetalla yritin oppia katselemaan kiimoja, mutta se tuntuu kamalan vaikealta oppia näkemään ja tunnistamaan ne hiljaisimmatkin kiimat. Toisena ongelmana koen itselleni sen, että oppisin tunnistamaan lypsyn jälkeen, että jäikö utareeseen maitoa. Kuulemma sen oppii vain kokeilemalla, joten en ole ottanut asiasta paineita :)
Kaikista viikoista koin navettaviikon kaikista hyödyllisimmäksi. Kyseiset puutyöt olisin osannut tehdä ilman viikon opiskeluakin. Traktorilla ajokin tietenkin on hyödyllistä, mutta minusta tuntuu, että tulen kuitenkin navettatyöskentelyn taitoa tarvitsemaan enemmän. Traktorilla tulee ajettua kuitenkin niin paljon harvemmin.
Ensimmäisenä minulla oli vuorossa rakennustyöt. Koululle tuli ulkopuolinen opettaja neuvomaan ja opastamaan meitä puutöissä. Itse en ole puutöitä tehnyt sitten ala-asteen,mutta toisaalta en ole ikinä kokenut vasarointia ja sahaamista mitenkään vaikeaksi. Varsinaista näyttöä meillä ollut, vaan asenne ja taidot ratkaisivat. Teimme porukalla alkulämmittelyksi pienen puulaatikon. Harrilta tuli myös pyyntö, että eräälle laitumelle pitäisi tehdä uutta aitaa. Teimme myös yhdessä luokkakaverimme talvikolle labyrintin. En oppinut viikolla mitään uusia taitoa, mutta vietin aikaa eri luokkakaverieni kanssa kuin tavallisesti :)
Toinen viikko minulla oli traktorilla ajoa. En ole ikinä ajanut traktoria, joten odotukseni eivät olleet järin korkealla :D Ajaminen eteen- ja taaksepäin ei ollut vaikeaa, koska olen kuitenkin autoa ajanut jo monta vuotta. Näyttöä tuli kuitenkin jännitettyä, koska siinä piti ajaa peräkärryn kanssa ja peruuttaa se takaisin paikoilleen. Näyttö meni hyvin(sain kiitettävän,jee). Traktorilla ajossa yllättävintä oli se,että kuinka toisaalta se oli niin erilaista kuin autolla ajo. Vaihdekeppejä oli montaa erilaista, eikä kaasua tarvinnut painaa, jotta pääsisi eteenpäin. Olen ylpeä itsestäni, että opin ajamaan traktoria niin hyvin.
Viimeinen viikko minulla oli navettatyöskentelyä. Kokemusta ei ole navettatöistä, muutakuin TET-viikolta. Minulla oli kolme iltavuoroa ja kaksi aamua. Ekaa kertaa, kun meni koulun navetalle, kaikki tuntui taas niin uudelta ja sekavalta. Pitkin viikkoa opin kuitenkin uusia asioita ja lypsytekniikkakin palasi mieleen. Lypsin vuohen käsin ekaa kertaa elämässäni ja opin koulun tallin rutiinit. Navetalla yritin oppia katselemaan kiimoja, mutta se tuntuu kamalan vaikealta oppia näkemään ja tunnistamaan ne hiljaisimmatkin kiimat. Toisena ongelmana koen itselleni sen, että oppisin tunnistamaan lypsyn jälkeen, että jäikö utareeseen maitoa. Kuulemma sen oppii vain kokeilemalla, joten en ole ottanut asiasta paineita :)
Kaikista viikoista koin navettaviikon kaikista hyödyllisimmäksi. Kyseiset puutyöt olisin osannut tehdä ilman viikon opiskeluakin. Traktorilla ajokin tietenkin on hyödyllistä, mutta minusta tuntuu, että tulen kuitenkin navettatyöskentelyn taitoa tarvitsemaan enemmän. Traktorilla tulee ajettua kuitenkin niin paljon harvemmin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)



